Toinen kierros on käyty, tänään katsoimme läpimenossa, mitä siitä on jäänyt käteen. Oli sentään aika paljon, paljon toki vielä unohtuikin. En näihin alkuvaiheen läpimenoihin lataa vielä kauheasti paineita tai odotuksia ja toivon, ettei muukaan porukka lataa. Ennemminkin ne ovat työkaluja minulle, auttavat näkemään kokonaisuutta. Muistiinpanoissanikin tänään valtaosa merkinnöistä oli huomioita itselleni, ei palautetta muille.
Tätä näytelmää harjoitellaan vahvasti syklisesti, läpimenoja on usein. Koska kohtaukset ovat varsin lyhyitä, vaikka niissä ehtiikin tapahtua paljon, tuntuu mielekkäältä harjoitella niitä kerrallaan säästäväisesti. Eteenpäin päästään tälläkin tavalla. Pidän myös tärkeänä, että harjoituksissa on aikaa pysähtyä miettimään, puhumaan. Tärkeää on myös keskeneräisyyden sietäminen, se, että malttaa jättää jonkun kohtauksen käsistään odottamaan seuraavaa kertaa. Ja vielä on kohtauksia, joita on hädintuskin edes hipaistu vielä.
Kolmannelle kierrokselle siis, mars!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti